Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, Vaasan Lähetysjuhlat olivat ja menivät. Nyt on "kapula" Rovaniemellä. Uudet lähetit siunattiin matkaan. Herra siunatkoon heidän työnsä! Sunnuntaina kuuntelin juhlilla hyvän raamattutunin. Referoisin sitä mielelläni, mutta pitää lähteä jumppaan. Sadettako odotamme, kun päivä on pilvinen. Herra siunatkoon päiväsi! Nautitaan mannaa maanantaina:


Matt. 7:3

Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa
omassa silmässäsi? Eräät unohtavat oman velkansa ja suurentavat
lähimmäisensä velan niin suureksi, että saattavat häpeämättömästi sanoa:
Minä en tahdo enkä voi koskaan antaa hänelle anteeksi. En voi koskaan
enää tulla häntä kohtaan ystävälliseksi ja suopeaksi.

Nämä ihmiset kantavat parrua, jopa monia parruja silmissään eivätkä näe
niitä, mutta eivät voi unohtaa pientä tikkua tai varpua lähimmäisensä
silmässä. He eivät toisin sanoen havaitse omaa syntiään, jonka he ovat
tehneet Jumalaa vastaan, mutta punnitsevat lähimmäisensä syyllisyyden
suuren suureksi. He tahtovat Jumalan antavan heille anteeksi heidän
suuren velkansa, mutta itse he eivät jätä kostamatta pienintäkään
velkaa. Ja vaikka heillä ei olisi mitään muuta syntiä tai velkaa, niin
parru heidän omassa silmässään olisi kuitenkin riittävän suuri. He
tulevat syyllisiksi Jumalan käskyä vastaan juuri siinä, että he eivät
tahdo antaa anteeksi, vaan kostavat itse.

Totisesti Jumala on ihmeellinen tuomioissaan: se ihminen on suurempi
syyllinen, joka ei anna anteeksi kuin se, joka on tuottanut vahingon ja
kärsimyksen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna,9.6.2014, rakkaudella Mummi