Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, herään tyyneen, kirkkaaseen syysaamuun. Lämmintä on melkein kymmenen astetta. Ruskan värit ilahduttavat meitä vielä pitkään. Kiitos, Isä, kaikkeuden Luoja! Kiitos, että pidät meistä huolen kaikkina päivinämme. Muistuta meitä siitä, että kaipaat meitä lähellesi, sylihoitoosi. Tämän aamun manna muistuttaa meitä myös siitä. Maistetaan, kuinka Herra on hyvä:

1. Moos. 28:15

Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä
kuljet; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä
minä olen sinulle puhunut. Siitä sanasta, jonka Herra puhui ja jolla hän
siunasi Jaakobin, voimme hyvin päätellä, millainen hänen tilansa oli.
Jumala ei ole jaarittelija, joka puhuu tarpeettomia sanoja. Jaakob oli
ollut suuressa murheessa ja tuskassa. Hänen oli täytynyt paeta varkain
hänen veljensä uhattua hänen henkeään. Kun hän on nyt avuttomana
tällaisessa vaarassa, Jumala on läsnä ja lupaa auttaa ja suojella häntä.


Tämä on kirjoitettu ollaksemme varmoja siitä, ettei Jumala hylkää
omiaan. Vaikka koko maailma olisi meitä vastaan, hän on läsnä
auttamassa. Ja vaikka näyttäisikin siltä, että kaikki menisi nurin ja
meidän täytyisi hukkua, Herra on kuitenkin läsnä ja hän voi
silmänräpäyksessä temmata meidät hädästä. Miksi hän sitten ei auta meitä
heti? Siksi, että hänen armonsa, tekonsa ja sanansa sitä paremmin
tunnettaisiin ja osoittautuisi todeksi, että hän voi auttaa kuolemasta.
Emmehän me sitä usko, ennen kuin saamme sen kokea. Tämä lohdutus ei tule
kenenkään osaksi, joka ei näe olevansa kaikkien luotujen hylkäämä ja
vailla ketään muuta auttajaa kuin yksin Jumala.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 29.9.2014, rakkaudella Mummi