Perisynti.

Rakas Lähimmäiseni, kaksi viikkoa sitten seurakunnassamme oli opetusaiheena perisynti. Oli hyvä oppia ymmärtämään, että kukaan ei voi päästä Jumala-yhteyteen ilman Jeesusta. Tänään Martti Luther valottaa meille perisyntiä. Nautitaan mannaa maanantaina:

Ps. 51:7

Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä
siittänyt. Katso, on totta, että olen syntinen edessäsi, että jo
luontoni, olemukseni alku, sikiämiseni on syntiä, puhumattakaan
sanoista, teoista, ajatuksista ja koko myöhemmästä elämästäni. Olen paha
puu ja luonnostani synnin ja vihan lapsi.

Niin kauan kuin sama luonto ja olemus meissä pysyy, niin kauan olemme
syntisiä ja meidän täytyy sanoa: Anna meille meidän syntimme anteeksi,
kunnes ruumiimme kuolee ja häviää. Sillä Aatamin täytyy kuolla ja
lahota, ennen kuin Kristus täydellisesti nousee kuolleista. Tämä alkaa
katuvan elämässä ja päättyy kuolemassa. Sillä kuolema on otollinen
kaikille niille, jotka uskovat Kristukseen. Sehän ei tee muuta kuin
lahottaa ja hajottaa pölyksi kaiken, mikä on Aatamista syntynyt, jotta
Kristus yksin olisi meissä.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Rukoillaan sujelusenkeleitä turvaksemme, kun lähdemme liikenteeseen. Tiet ovat äärettömän liukkaita. Moni ystäväni kaatui jo eilen. Jeesus, turvaa meidän elämämme ja askeleemme! Kiitos Jeesus, että Sinä päästät meidät synneistämme ja annat rauhan sydämeen. Kiitos Jeesus, että Sinä ristillä meidät lunastit Isän lapsiksi ja iankaikkisen elämän perillisiksi! Aamen.

Tänä aamuna, 1,2,2016, rakkaudella Mummi.