maanantai 12. lokakuuta 2009

Jesajan ennustus

Lähimmäiseni, kävitkö katsomassa Jeesuksen kärsimyksestä kertovan elokuvan? Minä istuin ne raskaat tunnit elokuvateatterissa. Siinä kuvattiin Jeesuksen piina ja raipat niin todenmukaisesti, että silmät piti sulkea monessa kohtaa. Sitä ei jaksanut katsoa.

Jeesuksen todellista kärsimystä meidän syntiemme tähden, me emme pysty edes kuvittelemaan. Kaikki maailman synnit olivat Hänen päällänsä. Jumala antoi Poikansa kuolemaan meidän rikkomustemme tähden, että meilläkin olisi mahdollisuus olla Isän lapsia. Jeesus pelasti meidät synnin ja kuoleman orjuudesta. Hän osti meidät vapaiksi oman verensä hinnalla. Ristillä Jeesus hikoili verta. Hän koki Isän hylkäämisen, kun Hän huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Kuolinhetkellään Jeesus sanoi: ”Se on täytetty”. Isän Hänelle antama pelastustehtävä oli loppuun suoritettu. Jeesuksen, Vapahtajamme, voitto on lahja meille. Saamme ottaa Jeesuksen vastaan ja elää Pyhän Jumalan, Taivaallisen Isämme, lapsina iankaikkisesti. Mittaamattoman suuri on Jeesuksen rakkaus meitä kohtaan. Vaikka Jeesus nousi taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella, Hän elää tänäänkin sydämissämme Pyhän Hengen voimassa. Jeesus pelastaa jokaisen, joka Häntä avuksi huutaa. Armo ja rauha ovat Jeesuksen lahjat meille. Jeesuksen rakkaus ei koskaan häviä!

Jesaja, Jumalan profeetta ennusti 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää, Jeesuksen pelastustehtävän ja kärsimyksen niin tarkasti kuin silminnäkijä. Jumala ilmoitti sen hänelle: ”Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut”.( Jes. 53: 3-7 )

Jeesus, minunkin tähteni kuolit ristillä! Kuinka voisin sinua kyllin kiittää.

Tänä aamuna, 12.10.2009, ilolla Mummi