Rakas Jumala, tänä aamuna tuon eteesi kaikki ne, jotka pelkäävät herätessään uuteen päivään. Kiitos, että Sinä voit heitä kaikkia auttaa ja lohduttaa. Ota syliisi pelkäävä lapsesi. Sinun rakkautesi lämpö rauhoittaa hänen sydämensä, sillä rakkaudessa ei pelkoa ole. Anna hänen muistaa, että Sinä olet läsnä koko päivän. Hänelle ei tapahdu mitään ilman Sinun sallimustasi. Kiitos siitä, että Sinun rakkautesi karkottaa pelon! Rakas, Jeesus, päästä hänet pahasta! Vapauta hänet syyllisyydestä ja anna rauha hänen sydämeensä. Armon ja rakkauden Henki, muistuta häntä siitä vahvasta siteestä, mikä meillä on Jumalassa: ”Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eikä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. Room.8: 38,39. Amen.
Eilen, kun katselin noita Jumalan rakkauskirjeen lupauksia, tuli eteen tuo hieno sana Sefanja 3:18: ”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee ja riemuitsee sinusta”. Sinä, Lähimmäisen, saat omistaa tuon sanan itsellesi ja iloita siitä, että Jumala hyväksyy Sinut omana itsenäsi, sellaisena kuin olet. Hän iloitsee ja riemuitsee Sinusta, kun olet Hänen lapsensa ja elät Hänen kanssaan. Seurakuntamme pappi puhui pari päivää sitten siitä, että meidän pitää ottaa vastuumme Herran työssä ja tarttua rohkeasti tehtäviin, joihin Jumala meitä lähettää. Jokaiselle löytyy tehtävä. Näin turha pelko ja vähättely väistyy elämästämme ja huomaamme, kuinka Jumala tekee meidät uudeksi.
”Kiitos suuren Kuninkaan, joka siunaa kirkkoaan lahjoin lukemattomin, erilaisin antimin. Kristus itse päälle maan kaiken tuli jakamaan. Kuolemallaan antoi hän maailmalle elämän. Herran suuna käsinä vaellamme yhdessä, että kaikki maailma voisi Isään uskoa. Elämän saan lahjaksi, jos sen annan alttiiksi. Siemen maahan haudataan tähkäpäiksi kasvamaan”. Virsi 428: 1,2,3,7
Tänä aamuna, 14.11.2009, ilolla Mummi
