Rakas Lähimmäiseni, nyt on mummikin kokenut sen, että tuntematon mies, tuntemattomasta numerosta kyselee vointiani ja asumistani. Joku himoitsee kotiani tai vähiä mumminrahojani! Nyt tiedän, miltä se tuntuu, kun "sota on syttynyt" omassa kodissani. Soitin ystäville. Helpotti, kun sain myötätuntoa. Iltarukouksessani pyysin Jumalalta soittajallekin oikeata työtä. Sitten nukuin isän sylissä kuusi tuntia. Kiitos, turvallisuudesta, Jeesus!Juha Vähäsarjan ajatukset tästä tilanteestani näen hänen huomisessa tekstissään: "Me emme pysty vastustamaan tuota mahtavaa sotajoukkoa, joka käy kimppuumme, emmekä tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä. Sinuun me katsomme. 2.Aikak.2.12"
Rukouselämä herää horroksestaan, kun elämään tulee ahdistuksia, joista ei itse kyetä selviytymään. olkoon se sairaus, kuolema tai minkä niminen hätä tahansa. Vastassamme oleva voima on näkymätön ja tahtoo suistaa meidät joka hetki epätoivoon ja epäuskoon. Siksi rukousta ei saa jättää huomiseen, vaan meidän on tultava Jumalan eteen säännöllisesti ja jätettävä itsemme ja toisemme ja kaikki asiamme Jumalan käsien suojaan. Hän lupaa puoleensa kääntyville avun kuten Juudan kuningas Josafatille, joka pelkäsi vihollisen mahtia: Näin sanoo teille Herra, `Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö tuota valtavaa sotajokkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.`"
Rakas Jumala, Kiitos, että olet ottaanut meidät lapsiksesi Poikasi Jeesuksen ristintyön tähden. Me luotamme siihen, että Sinä pidät meistä huolen."Vuoret väistykööt ja kukkilat horjukoot, mutta Sinun armosi ei minusta väisty!" Amen.
Tänä aamuna, 19.2.2015, rakkaudella Mummi.
2 kommenttia:
Totta, että kaikenlaiset hädät ajaa meitä rukoilemaan. Yli ymmärryksen käyvää rauhaa Sinulle! Ja makoisat yöunet!
Kiitos, rakas metssän tyttö! Sinulle toivon samaa lahjaa Jumalalta tänään! Mummi
Lähetä kommentti