sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kristus on ylösnousut!

Rakas Lähimmäiseni, olemme heränneet pääsiäisaamuun. Minä heräsin kello neljä. Sinä, Lähimmäiseni, nousit rukouksiini, että minun oli noustava kertomaan Sinulle ilosanomaa Jeesuksesta, jos vielä uskot tämän maailman viisaita, jotka sanovat, että Jumalaa ei ole, eikä Jumalan ihmeitä tänään enää tapahdu.

Tämän aamun ilosanoma on edessämme Matt. 28: 1-8: "Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Hän oli näöltään niinkuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Ja häntä peljästyneet vartijat vapisivat ja kävivät ikäänkuin kuolleiksi. Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: "Älkää te peljätkö, sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niinkuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut. Ja menkää kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa, että hän on noussut kuolleista. Ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te saatte hänet nähdä. Katso, minä olen sen teille sanonut. Ja he menivät kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsillensa." Kristus on totisesti ylösnoussut!

Se, että minä ja Sinä uskomme tämän ilosanoman Jeesuksesta, on Jumalan ihme! Se, että saamme kertoa ilosanomaa Jeesuksesta vielä yli kahdeksankymppisenäkin on Jumalan ihme!

Eilen ystävä kertoi, ettei parantumisihmeitä enää tapahdu. Hän näki Tv-ohjelman, jossa näin todistettiin. Lääkärit eivät ole koskaan ihmeitä nähneet! Minä kumosin hänelle tuon väitteen. Haluan Jeesuksen ylösnousemuspäivänä kertoa sen Sinullekin:

Minä sairastin astmaa, joka oli Östanlidissa todettu parantumattomaksi allergiseksi astmaksi. Käytin suihkeita helpottaakseni oloani. Minun lääkärini ja työtoverini kirjoitti tarvitsemiani reseptejä. Vuonna 1995, eräässä Sanan ja rukouksen illassa Jumala kosketti minua Pyhällä Hengellään. Kun rukoilija nosti kätensä, minä lensin kirkon lattialle ja nauroin niin, että kirkko raikui. Olin ihmisten silmissä säälittävä; maan multaa, siinä kieriessäni ja nauraessani, mutta Jumala paransi minut siinä kaikista peloistani ja kaikista sairauksistani. Minä en naurusta tiennyt, mutta kun  nousin lattialta, hengitin paremmin kuin koskaan! Ylistin Jumalaa, oli ylimaallinen olo! Seuraavana päivänä lääkärini kirjoitti parantumiseni sairaskertomukseeni ja ihmetteli itsekin Jumalan voimaa! Kun mieheni näki muutoksen voinnissani, hänestäkin tuli Jeesukseen uskova mies. Ei tarvinnut rukoilla hänen uskoontuloaan kuin 21 vuotta! Jumala näytti meille, että Hän tekee ihmeitä! Jeesuksen armosta ja rakkaudesta saan iloita joka päivä ja todistaa Jumalastani vielä yli-ikäisenäkin tämän internetin kautta monille. Kiitos Jumalalle!

Tänä pääsiäisaamuna, 5.4.2015 ilolla Mummi.


3 kommenttia:

Anneli A kirjoitti...

Kiitos tekstistä.

Anonyymi kirjoitti...

Olipa ihanaa lukea tuo sinun parantumiskertomuksesi! Kyllä niitä ihmeitä tosiaan tapahtuu. Metsäntyttö

mummi kirjoitti...

Rakkaat ystävät, Annel A ja Metsäntyttö, kiitos mukanaolostanne. Kiitetään yhdessä Herraa! Mummi