Rakas Lähimmäiseni, "Taas siunattu päivä nyt luo valoaan, ja armahan aamun se tuopi." Onpa ilo lähteä ulos kävelemään ja näkemään, mitä uutta Isä on tänään maasta nostanut! Silmut aukeavat, kevät tuoksuu! Kiitos, Isä, uudesta päivästä ja keväästä!
Juha Vähäsarja näyttää tänään, mistä pimeästä laaksosta Jeesus Kristus meidät valoon nosti: Ps.73:21-26 "Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti. Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi. Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni. Sinä johatat minua tahtosi mukaan, ja viimein nostat minut kunniaan. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti."
"Kun Jumalan olemassaolo kirkastuu sydämelle, näyttää entinen elämä kuin "järjettömän eläimen" juoksulta. se, mikä ennen oli tavoittelemisen arvoista ja tärkeää, osoittautuu mielettömäksi tuulen tavoitteluksi ja suureksi sokeudeksi. Kun Jumala osoittautuu eläväksi, on kuin pitkä uni päättyisi ja joku laittaisi valon päälle pimeään huoneeseen.
Uskossa Jeesukseen nähdään, että vaikka ruumis ja sielu nääntyisivät. niin tärkeintä on se, että Jumala on turvakallio ja ihmisen osa tässä elämässä. Taivaassa on Jumala, johon turvata ja maan päällä hän on suoja, jonka kaltaista ei ole toista. Hänen lukseen saa tulla ja jäädä. Hän johdattaa kädestä pitäen koko vaarallisen matkan kotiin saakka."
Kiitos, Jeesus, että nostit meidät yöstä valoosi ja olet Turvakalliomme! Kiitos Pyhä Jumala, että pidät meistä huolen. Aamen.
Tänä aamuna, 22.4.2015, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti