Martti Luther puhuu kristityn vaelluksesta. Nautitaan mannaa:
Joh. 10:4
Laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat
seuraavat häntä. Kristillinen elämä tämän paimenen hoidossa merkitsee
sitä, että hän jatkuvasti hallitsee, johdattaa ja taluttaa omiaan, että
he pysyisivät hänen ominaan uskon vapaudessa. Uskossa he myös lähtevät
häntä seuraamaan kuuliaisina ja tehden hyvää. Kristuksen valtakunnassa
me emme näet saa noudattaa lihallisia himojamme. Meidät päästetään lain
vankilasta, jossa emme voineet sydämestämme tehdä mitään hyvää. Nyt sen
sijaan seuraamme häntä iloiten ja hyvällä omallatunnolla sen mukaisesti
kuin Kristus itse kutakin kutsuu ja tahtoo käyttää palveluksessaan.
Kristuksen seuraaminenhan on koko elämämme ja työmme edistymistä uskossa
häneen. Se on alituista uskon kilvoitusta.
Tiedämme toisin sanoen olevamme uskon kautta Jumalalle otollisia tämän
rakkaan paimenen tähden. Heikko elämämme ja heikot tekomme eivät ole
kuuliaisuuden mukaisia niin kuin pitäisi. Ne ovat kuitenkin suojassa
emokanan siipien alla. Jumala tyytyy Kristuksen tähden. Hänen turvissaan
alamme olla kuuliaisia, huutaa häntä avuksi kaikessa kiusauksessa ja
hädässä, tunnustaa hänen sanaansa ja palvella lähimmäistämme. Näin me
sekä sisäisessä että ulkonaisessa elämässämme löydämme laitumen, siis
lohdutuksen, voiman ja avun. Uskomme ja kaikki hyvä lisääntyy.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)
Tänä aamuna, 16.4.2015, rakkaudella Mummi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti