
"Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun." Ps. 62:2.
Juha Vähäsarja puhuu meille tänä aamuna: " Kun Jumalan apu muuttuu konkreettiseksi ja koskettaa tarpeeksi syvältä, sydän hiljenee. Herran avun saanut tahtoo pitää asian omana tietonaan, kätkeä saamansa aarteen niin kuin Maria enkelin ilmestymisen omaan sydämeensä. Tuntuu, että jos saamastaan armosta kertoo, sen pyhyydestä häviää jotakin.
Monet Jumalan ihmiset. ovat kantaneet armokokemuksiaan omana tietonaan läpi koko elämänsä. Sydän on ylistänyt Jumalaa, mutta kukaan muu ei voisi kokemusta oikein ymmärtää. Kuka tekisi siitä lain, jota tavoitella, kuka laskisi ansioksi. Jumala ei ole tarkoittanut apuaan kuitenkaan tällaiseksi, siksi on ollut parempi vaieta. Jumala voi koskettaa jokaista parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä Jumala tee koskaan mitään, mikä ei kunnioittaiasi ihmisen persoonaa. Hän lähestyy jokaista oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Saamme siksi elää levossa ja rauhassa Jeesuksen omina. Samme kantaa hiljaa omaa siunaustamme.
Kiitos, Jeesus, tämän päivän hiljaisuudesta, Kiitos sydämen rauhasta, kiitos siunauksestasi! Aamen.
Tänä aamuna, 6.5.2015, takkaudella Mummi.
1 kommentti:
Pidän myös oikein paljon hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta!
Lähetä kommentti