lauantai 6. kesäkuuta 2015

"Jumalan edessä mieleni hiljenee."

Rakas Lähimmäiseni, eilen illalla valvoimme rakkaan ystävän kanssa myöhään. Muistelimme menneitä ja kiitimme hyvää Jumalaa. Oli näytteitä tulevasta kirjasta, oli rukousta! Isä antoi hyvän unen. Kiitos yön levosta, Isä! Levon, Sinä, Luojamme, olet antanut luonnollekin, sillä rauhaton tuuli on muuttanut maisemaa. Kaikki puut seisovat pitkästä aikaa aloillaan. Se on hyvä asia. Samme ihailla hetken omenapuun kukkia. Kiitos luonnon levosta ja hiljaisuudesta, Isä!

"Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun." Ps. 62:2.

Juha Vähäsarja puhuu meille tänä aamuna: " Kun Jumalan apu muuttuu konkreettiseksi ja koskettaa tarpeeksi syvältä, sydän hiljenee. Herran avun saanut tahtoo pitää asian omana tietonaan, kätkeä saamansa aarteen niin kuin Maria enkelin ilmestymisen omaan sydämeensä. Tuntuu, että jos saamastaan armosta kertoo, sen pyhyydestä häviää jotakin.
Monet Jumalan ihmiset. ovat kantaneet armokokemuksiaan omana tietonaan läpi koko elämänsä. Sydän on ylistänyt Jumalaa, mutta kukaan muu ei voisi kokemusta oikein ymmärtää. Kuka tekisi siitä lain, jota tavoitella, kuka laskisi ansioksi. Jumala ei ole tarkoittanut apuaan kuitenkaan tällaiseksi, siksi on ollut parempi vaieta. Jumala voi koskettaa jokaista parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä Jumala tee koskaan mitään, mikä ei kunnioittaiasi ihmisen persoonaa. Hän lähestyy jokaista oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Saamme siksi elää levossa ja rauhassa Jeesuksen omina. Samme kantaa hiljaa omaa siunaustamme.

Kiitos, Jeesus, tämän päivän hiljaisuudesta, Kiitos sydämen rauhasta, kiitos siunauksestasi! Aamen.

Tänä aamuna, 6.5.2015, takkaudella Mummi.

1 kommentti:

Kirsti kirjoitti...

Pidän myös oikein paljon hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta!