maanantai 21. lokakuuta 2013

Mannaa.

Rakas Lähimmäiseni, nautitaanko Mannaa? Luther selvittää kyselevää mieltä! Jeesus ohjaa meitä oikealle tielle! Isän hyvää hoitoa Sinulle! Mummi.


Luuk. 5:8

Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen. Sairas
omatunto pakenee luonnostaan Vapahtajaa - kuten tässä Pietari -
ajatellen: Voi Jumala, en ole sen arvoinen että voisin pelastua olemaan
enkeleiden ja pyhien parissa. - Tällainen itsensä tunteminen on hyvä ja
kuta syvempi sen parempi. Armoa et saa kuitenkaan hylätä syntiesi
tähden, sillä kaikkein kelvollisin ja sopivin olet silloin kun tunnet
omantuntosi vapisevan ja pyrkivän karkoittamaan sinut armosta. Silloin
omatuntosi saa lohdutuksen ja voit yhdessä profeetta Miikan kanssa
sanoa: Kuka on Jumala, niin kuin sinä olet, joka annat pahat teot
anteeksi - ja heität heidän syntinsä meren syvyyteen.

Epäjumalia ovat kaikki ne jumalat, jotka eivät ota pois syntiä. Miika
sanoo siis oikein, ettei kukaan sellainen kuin meidän Jumalamme. Muut
jumalat tahtovat löytää, mutta eivät antaa hurskautta. Mutta meidän
Jumalamme antaa meille vanhurskauden. Hän ei löydä sitä meistä. Sinun ei
tarvitse olla epätoivoissasi, vaikka omatuntosi vapisee ja tuntee
syntiä, sillä kuta hävettävämmältä mielestäsi näytät, sitä pikemmin
Jumala antaa sinulle armonsa ja kuta enemmän tunnet olevasi syntinen ja
tahtovasi juosta pois hänen luotaan, sitä enemmän sinun on tunkeuduttava
hänen luokseen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Ei kommentteja: