Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, eilen saimme kuulla Markuksen hyvän saarnan ja Jeesus ravitsi ruumiimme ja henkemme ehtoollisella. Ilo tavata sisaria ja veljiä kahvihetkessa. Isä yhdistää! Maanantaiaamu on lämmin, 4,8 astetta. Yöllä on satanut vettä, pölyt on pyyhitty, onpa Herra pessyt autonikin, joka jäi yöksi ulos. Kiitos, että tänäänkin olet kaikessa kanssamme, Armollinen Jumala!

Mannaa maanantaina:

Joh. 11:25
Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. On kuin Herra sanoisi:
Antaudu vain kuolemaan, minä annan sinulle Henkeni, joka rohkaisee ja
tekee sinut niin iloiseksi, ettet tunne kuolemaa, jopa se on sinulle
suloinen. - Tämä johtuu siitä, että hän näyttää sinulle Kristuksen
suuren hyvyyden, jolla hän tekee uskovat yhdessä hänen kanssaan kuoleman
ja kaiken onnettomuuden herroiksi.

Kristityllä pitää sen vuoksi olla sellainen mieli, että hän voi iloita
onnesta ja onnettomuudesta, elämästä ja kuolemasta. Tosin toinen
enemmän, toinen vähemmän, sillä emme me kaikki ole täydellisiä, eikä
kukaan niin täydellinen, ettei pelosta enää mitään tietäisi. Siksi Pyhä
Henki työnsä aloitettuaan alituisesti sitä jatkaa, niin että alat
halveksia kuolemaa. Sinun on kuitenkin näin myös jatkettava ja opittava
ajan myötä pelkäämään yhä vähemmän.

Ja vaikka vapisetkin kuolemaa älä silti menetä toivoasi ajattelemalla:
Olen kuullut, ettei kristitty pelkää kuolemaa. Kun minä sitä pelkään
minulla ei siis ole Pyhää Henkeä. - Mutta eihän Hengen lohduttamistoimi
ole vielä päättynyt, vaan hän vaikuttaa meissä päivä päivältä yhä
enemmän koko elinaikamme, niin että rauha ja murhe vaihtelevat. Ellei
näin olisi, hänen ei tarvitsisi lohduttaa meitä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tånå aamuna, 20.10.2014, rakkaudella Mummi