Rakas Lähimmäiseni, Rukoilen Sinulle ja itselleni lujaa luottamusta Jumalaan, joka on meidät omaksensa ottanut Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristintyön kautta. Rukoilen kärsivällisyyttä ja Jumalan tahdon ymmärtämistä! Kärsimys ja koettelemukset lähentävät meitä Auttajaamme, Taivaalliseen Isäämme, joka tietää mitä me tarvitsemme kasvaaksemme ja vahvistuaksemme Hänessä. Tästä puhuu meille tänään veljemme Martti Luther. Opitaan siitä.
Sananl. 6: 23
Kurittava nuhde on elämän tie. Se joka tuntee Jumalan ei kyllästy hänen
tuntemiseensa koskaan. Hän janoten kaipaa sitä aina vain enemmän. Sillä,
joka ei kaivaten janoa kasvaakseen Jumalan tuntemisessa ja saadakseen
katsella häntä iankaikkisesti toisessa elämässä, on vain tämän
tuntemisen vaahtoa, joka ei voi ravita, ei lohduttaa eikä uudistaa
häntä.
Jumala tekee oikein lähettäessään kristityilleen kaikenlaisia
kärsimyksiä, että heräisimme yhä enemmän isoamaan ja janoamaan sekä
pääsisimme yhä täydellisempään totuuden tuntemiseen. Nämä kärsimykset
varjelevat meitä kyllääntymästä ja opettavat meitä etsimään Jumalalta
lohtua ja apua. Näin Herra teki marttyyrien aikana. Hän salli miekan,
tulen, veden ja petojen surmata heidät ja vei heidät näin siihen tosi
kouluun, jossa he oppivat tuntemaan Jumalan tahdon. Tämä uskon
koettelemus ja kokemus vahvisti heitä, niin että he kuolivat iloisesti
ja mielellään.
Me sitävastoin emme tahdo kärsiä mitään sellaista. Siksi olemmekin
heikkoja, vieläpä niin arkoja ja laiskoja, että jos hiukankin tulee
savua silmiin, rohkeus ja ilo ovat tiessään.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)
Tänä aamuna, 27.10.2014, rakkaudella Mummi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti