perjantai 10. huhtikuuta 2015

Jumalan lahjat.

Rakas Lähimmäiseni, eilen illalla kuulimme ystävä-taiteilijoita "Laulun ja runon illassa". He kutsuivat meidät tukemaan puutteessa eläviä lähimmäisiämme. Kiitos, rakkaat ystävät, iloitsimme lahjoistanne! Ilolla yhdyimme kolehtivirteen 428: "Kiitos suuren kuninkaan, joka siunaa kirkkoaan lahjoin lukemattomin, erilaisin antimin." Kiitos kaikille mukanaolleille avustanne lähimmäisille! Kiitos ylösnoussut Vapahtaja, että tänäänkin elät kanssamme ja autat meitä, kun Sinuun turvaamme!


Sinua, lukijani kiitän, että olet lähettänyt hyviä kuvia ilokseni ja tämän bloginikin elävöittämiseksi! Tänään sähköpostikuviani katsellessani, löysin ihanan kuvan pienestä luontotutkijasta, rakkaasta kummilapsestani. Liitän sen iloksesi, rakas lukijani. Siinä on kaksi Jumalan lahjaa: pieni lapsi aidoimmillaan ja kevätkukka, joka ilmestyy iloksemme mustasta mullasta!

Mummin mieleen muistuu pienet hetket omien lasten ja lastenlasten kanssa, silloin kun he olivat pieniä. Tuli yhtäkkiä pieni runo, kun sitä aikaa eli. Kiitetään Jumalaa luovuuden lahjasta. Hän antaa mahdollisuuden purkaa kokemansa sanoiksi. Ota Sinäkin ne sanat käyttöön, niitä on ilo lukea vanhana mummina, ja muistella, kun ajatus kulkee klimpeissä.

"Antoi Luoja armostansa kuulaan keväisen aamun. Ojenteli oksiansa, herätteli heiniänsä, päivän silmiä raotti. Tuota mummi lapsinensa katseli hyvillä mielin. Lauloi lintukin sivulla, oman onnansa ojensi. Juoksi lapsi matkan päähän paljaat varpaat nurmikossa, kunnes hetkessä pysähti, löytyi pulma puolitiessä. Pienat sormet pontevasti poimivat kastetta maasta. Tule tänne, katso mummi, kuka on itkenyt yöllä?

Tänä aamuna, 10.4.2015, rakkaudella Mummi

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana runo ja kuva sopii siihen hyvin! Metsäntyttö

mummi kirjoitti...

Kiitos, rakas Metsäntyttö, iloitaan Jeesuksesta ja syntein anteeksiantamisen rauhasta. Se on meidän kotimme! Mummi