Rakas Lähimmäiseni, eilen illalla raamattupiirissä kävi selväksi, että totuutta Jumala haluaa salatuimpaan saakka! Ananias ja Safira, kotinsa myynyt pariskunta kuolivat, kun yhteistuumin yrittivät pettää Jumalaa ja ihmisiä. Teksti on Apt. tekojen viidennen luvun alussa.
Näinä päivinä on puhuttu paljon tämän päivän rehellisyydestä ja epärehellisyydestä. Jumala on antanut meille omantunnon. Jos sortuu pois totuudesta, omatunto ei anna rauhaa, ennenkuin asia on oikaistu ihmisten ja Jumalan kanssa.
Juha Vähäsarja avaa Sanan Roomalaiskirjeestä. Luku 2, jae 4: "Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen?"
Ihmiset tekevät syntiä minkä ehtivät ja vaativat samaan heengenvetoon Jumalaa puuttumaan maailman pahuuteen lujalla kädellä. Kun tapahtuu jotain todella pahaa, kysytään nopeasti missä oli Jumala. Ja kun hän ei heti ilmoittaudu, kuivuvat rukoukset huulille ja tehdään johtopäätös: Jumlaa ei ole, tai hän ei välitä.
Jos Jumala tekisi ihmisten toiveiden mukaan ja puuttuisi heti maailman pahuuteen, se tarkoittaisi vaatijoiden omaa tahtoa. Kun maailman pahuus päättyy, päättyy myös armonaika. Armonaika on yhä olemassa siksi, että ihmiset kääntyisivät pahoilta teiltänsä ja palaisivat Luojansa luokse. Se on Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä. Hyvyydessään hän vieläkin kutsuu ja odottaa. Hän tarjoaa jokaiselle niin mielellään suojan kaikkein pahinta vastaan."
Tänä aamuna, 29.4.2016, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti