Hyvä niin, tyydytään siihen, mitä meille annetaan. Lyhyiden unijaksojen välillä sain rukoilla, keskustella Isän kanssa. Jeesus oli läsnä. Hän antaa voimaa voimattomalle. Juha Vähäsarja puhuu meille Jeesuksesta, Jumalan Karitsasta:
"Jeesus kulki siitä ohi, ja osoittaen häntä Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa." Joh.1:36.
Mitä nämä Johanneksen oudot sanat oikein tarkoittivat? - Johannes tarkoitti, että tuo merkillinen mies oli Jumalan uhrikaritsa, joka temppelissä uhrattavien virheettömien eläinten, karitsoiden, sijaan tultiin antamaan elävänä uhrina Jumalalle, sovituksena koko maailman synneistä. Hän oli ainutlaatuinen uhri, jonka jälkeen Jumalan sydän on lopullisesti lepytetty, eikä enää mitään uutta uhria tarvitse syntien sovittamiseksi antaa. Synnin velka on tämän maailman osalta pyyhitty pois. Jumala itse otti tuossa miehessä uhrikaritsan muodon ja antoi henkensä meidän puolestamme.
Eivät varmaan ymmärtäneet nuo tuon ajan kuulijat sitä, mistä Johannes puhui. Emme taida mekään loppuun asti oikein ymmärtää. Mutta riittää kun huudamme avuksi Jumalan Karitsaa. Hänen uhrinsa on annettu syntiemme maksuksi ja se riittää pelastamaan meidät."
Kiitos, rakas Jumala tästä selvästä evankeliumista, joka on ollut meille valmiina Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta asti. Jeesus sen teki, me saamme vain uskoa ja luottaa!
Tänä aamuna, 30.12.2014, rakkaudella Mummi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti