Rakas Lähimmäiseni, kun herään kello kolme, on sysimusta yö. Puut heiluvat levottomina ja tuuli huokaa lehvistössä. Sadevesi on noussut kellareihin ja maanviljelijät eivät pääse puimureineen pelloille, kun sadetta on saatu viikkokausia. Miksi, Isä, toit syksyn kesän keskelle? Emmekö näekään tyyniä elokuun kuutamoöitä, niinkuin joskus ennen? Sinä tiedät kaiken, Kaikkivaltias! Kuule, Herra, avunhuutomme! Auta, kaikkia ahdingossa eläviä. Siunaa kansaamme, varjele katovuodelta! Aamen.
Psalmi 72: 12-14 rohkaisee meitä luottamaan Jumalan apuun: "Hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi. Hän säälii kurjaa ja avutonta ja pelastaa köyhän ahdingosta, lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta, ja jokainen henki on hänelle kallis."
Juha Vähäsarja jatkaa: "Jumala kuulee köyhän huudot, vaikka tämä ei itsekään omaa arvoaan enää tuntisi. Hän rientää turvattoman auttajaksi, vaikka pilkkaajat kysyisivä, missä on nyt Jumalasi, kun hätä on suurin eikä auttafaa näy. Jumala säälii kurjaa ja avutonta, vaikka markkinavoimien hinnoittelulla hänelle ei löytyisi taloudellista hyötyä ja ihmisarvoa.
Herra pelastaa ahdingosta, sillä Golgatan ristillä hän on jo lunastanut meidät sielujemme sortajan orjuudesta. ja väkivallantekijän ikeestä. Jokaisen henki on Jumalalle kallis. Olemme hänen kätensä ainutlaatuisia mestariteoksia. Olemme hänelle korvamattoman arvokkaita, vaikka emme sitä edes itse uskaltaisi uskoa"
Tänä aamuna, 17.8.2016, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti