Ei epäillä Jumalan voimaa!

Rakas Lähimmäiseni, pitkästä, pitkästä, aikaa huonosti nukutun yön jälkeen, iski eteisvärinä! Jeesus auta! Annoin sydämen juosta omaa menoaan ja keskityin rukoilemaan: Isä rakas, ystävät porsliinipiirissä odottavat kahviani, auta, että voin sen heille viedä! Isä, auta, Jeesuksen nimessä Sinulle huudan! Isä kuuli ja rauhoitti sydämeni. Ole ylistetty, minun Taivaallinen, Kaikkivaltias Isäni, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki!

Sinulle, rakas Lähimmäiseni, kirjaan Juha Vähäsarjan tekstin tälle aamulle, jossa hän toteaa, että meidän ei tarvitse epäillä Jumalan voimaa: "Kun Jumalan miehen palvelija aamulla nousi ja meni ulos, kaupungin ymärillä oli kaikkialla sotilaita, hevosia ja vaunuja. Palvelija sanoi Elisalle: "Voi, herrani! Mitä me nyt teemme?" "Älä pelkää", Elisa vastasi, meillä on puolellamme enemmän väkeä kuin heillä." Hän rukoili Herraa ja sanoi: Herra, avaa hänen silmänsä, jotta hän näkisi." Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, että vuori Elisan ympärillä oli tulisia hevosia ja vaunuja täynnään. 2.Kun.6:15-17.

Silmämme ei kykene näkemään todellisuutta, joka ympäröi meidät. Näkömme yltää vain luhyen matkan. Kauempana olevaa emme enää hahmota, puhumattakaan koko näkymättömästä todellisuudesta. Näkökykymme on äärettömän rajallinen ja kaiken lisäksi vielä vääristynyt. Elisan palvelija näki vain vihollisen sotajoukot. Tarvittiin Jumala avaamaan p
alvelijan silmät, että hän saattoi nähdä oikean todellisuuden. Vuori heidän ympärillään oli täynnä Jumalan tulisia hevosia ja vaunuja. Palvelija sai armon nähdä, eikä hän enää epäillyt Jumalan voimaa.
Meidän sokeutemme vuoksi tarvitsemme jatkuvasti Jumalan sanaa, että voimme uskoa kaiken olevan hänen hallinnassaan, näyttäköön miltä tahansa. Jumalan enkelit valvovat aina vierellämme tulisine hevosineen. Ketä meidän olisi pelättävä?

Tänä aamuna, 4.3.2015, rakkaudella Mummi