Juha Vähäsarja tuo meille terveiset Jesjalta 43; 18-19: "Älkää enää menneitä muistelko: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin - ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle."
Vaikeimpia taitoja elämässämme on päästä rohkeasti irti menneestä. Menneisyys romantisoidaan helposti, kullataan, tai sillä selitetään nykyisuuttä. Kaikki ongelmat johtuvat kokemistamme vaikeista tapahtumista.
Jumala kehottaa päästämään irti menneistä, jopa muinaisista. Vanhoissa ikävissä asioissa muhinoiminen sitoo turhaan pahaan muistoon. Miksi emme päästäisi irti ja antaisi uuden tulla, puhjeta viimein taimelle? Myöskään entiset mukavat ajat eivät ole niin kultaisia kuin tahtoisimme muistaa niiden olevan. Niiden päälle on laskeutunut toiveiden kultapölyä ja siksi saamme päästää niistäkin rohkeasti irti. Kiitä menneistä päivistä, mutta aloita nyt rohkeasti alusta uudelleen.
Juuri nyt Jumalamme tekee tien autiomaahan ja joen kuivuuden keskelle. Juuri nyt uusi puhkeaa esiin - emmekö huomaa?
Tänä aamuna, 2.12.2915. rakkaudella Mummi.
Ps. Yritän liittää yhden työni iloksesi:
4 kommenttia:
Huomenta! Olen tosi iloinen puolestasi, että saat tehdä kuvia ihan toistenkin nähtäväksi. Se on suuri ilo kun saa vaikkapa itselleen ihan tehtyä, mutta vielä suurempi jos niistä saavat iloa toisetkin:) Tämän aamun kuvakin on niin kaunis ja joulunalusaikaan sopiva. Saisinpa minäkin jälleen "piirrossuonen" auki edes hiukan, sillä se tosiaan tuo iloa kun saa jotain aikaiseksi.
Mutta sitten tuohon sinun tekstiisi; se oli todella hyvä. Olen itse miettinyt noita samoja asioita ja kuinka sitä pitääkin niin kovasti menneestä kiinni... minun luonteellani ne ajatukset ovat sitten enemmän juuri niitä negatiivia ajatuksia... Saisinko ihan rukouspyynnön laittaa tähän... että osaisin luottaa Jumalaan ja ajatella asioista myönteisesti...
Ja sitten vielä tämä: Olen iloinen kun jälleen kirjoitat nämä tekstit. En toivo, enkä toivonut, että äänityshomma menisi mönkään, koska se sinulle ja monille muillekin varmasti olisi hyvä, mutta minä luen mieluummin. Ihan jo senkin vuoksi, että näin aamuisin kun meillä vielä osa nukkuu, on oltava hiljaa. Tulipa tästä pitkä sepustus nyt, mutta siunattua päivää sinulle!
Pidän kovasti tästä kuvasta!!
Kiitos, rakkaat ystävät, olen iloinen, kun kannustatte! Hyvä, että kirjoitus kelpaa, koska pelkään niin äänitysohjelmaa. Joskus, kun tekee mieli lähettää äänikirje tai puhe, sitten taas yritän äänittää. Kaikki kanssakulkijani, Iloista joulunodotusta! Mummi
Rakas Metsäntyttö, toki tähän saat laittaa rukouspyynnön! Jumala on sanonut: "Anokaa, niin teille annetaan!" Meitä on suuri rukouspilvi tämän minunkin blogini yhteydessä. Jumala kuulee, kun yhdessä pyydämme! Ja Sinä saat kokea, että et ole yksin. Jeesus on aina kanssamme, muistetaan se turvallisuus, emme ole yksin. Kiitos, rakas Jeesus, että otat syliin Metsäntytön ja jokaisen, joka Sinun rakkauttasi ja kosketustasi kaipaa. Jeesukselle saamme kertoa kaiken. Rukouksessa olemme kaukana tämän maailman melskeistä. Silloin saamme levätä! rakkaudella Mummi.
Lähetä kommentti