Jumalan armon haltuun jätin elämäni eräänä yönä, kun viimeisen kerran heräsin eteisvärinään. Näin unta, että olin karpalossa. Poimin jäisiä karpaloita suolla. Heräsin siihen, että palelin hirveästi ja sydän hakkasi eteisvärinässä. En jaksanut ajatellakaan ensiapuun lähtöä. Jätin itseni Jumalan armon haltuun. kiersin peiton ympärilleni ja rukoilin: "Ota, rakas Jeesus minut luoksesi! Sinun armosi on nyt ainut apuni!"
Jumalan hyvässä hoidossa olin loppuyön. Heräsin terveenä ja levollisena seuraavana aamuna. Olin ollut Jumalan parantavassa armohoidossa! Tuon jälkeen ei eteisvärinä ole tullut. Kerroin tämän kokemukseni rakkailleni 80-vuotispäivänäni. Halusin heidän tietävän, että Jumalan armon haltuun saa yksinasuva mummi aina heittäytyä. Se on meille Isän turvallinen syli!
Rakas Lähimmäiseni, meillä ei ole mitään pelkäämistä, kun Jumalan armo Jeesuksessa on turvapaikkamme! Jätetään tänäänkin kaikki Rakkaamme, Lähimmäisemme, Ystävämme ja koko Suomen Kansa Jumalan armon haltuun. Rakas Jumala, Sinä sen annat! Aamen.
"Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla. Herra seurakunnassansa aina hoitaa lapsiansa. Armonsa hän heille antaa, käsillänsä heitä kantaa. Käsistä ei väkevistä mikään heitä irti riistä. Omakseen hän heidät osti, kuolemasta eloon nosti. Milloin murheet heitä kohtaa, niiden alla Herra johtaa, ilon lohdun antaa heille, uuden voiman uupuneille. Iloitse siis auttajasta, Herran kansa Jumalasta! Maahan lyö hän vainoojamme, sanasa on voimanamme. Käyköön myöten taikka vastaan, eipä Isä hylkää lastaan. Herra ohjaa parhaaksemme kaikki vaiheet päiviemme." Virsi 397.Tänä aamuna, 29.8.2015, rakkaudella Mummi.
2 kommenttia:
Kiitos Mummi kun jaoit tänän!
Tuon virren sanoja alusta tuli aamulla mieleeni, vaikka en koko virttä muistakaan.
Vuosiasitten elämässäni olk sellainen hetki jolloin sain tuntea lämpöisen rauhan, hyvän olon valuvan sydämeeni kohdalle. Uni tuli ja sain nukkua?
Jeesus ei anna mitään sellaista tapahtua, mistä emme itse selviä, vaan Hän tulee siihen ja antaa yliluonnollisen rauhansa.
Minulle tuo hetki on ikimuistoinen.
Ihmeellistä miten Hän välittää näin pienestä ihmisestä!
Rukous on, että saisin jakaa tuota oikeaa välittämistä siellä missä työskentelen, olla valona.
Ei omin voimin!
Siunausta tähän päivään Mummi!
Kiitos kun jaksat kirjoittaa ja jakaa!
Rakas Tanja, tuo kokemus toi täyden turvan. Isän syliin on helppo jättäytyä silloinkin kun Hän kutsuu luokseen, tapahtuupa se missä tahansa. Jeesuksen armo riittää joka hetkeen. Kiitos sanastasi ja siunauksistasi! Ole Sinäkin siunattu! Mummi.
Lähetä kommentti