Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, herään kello kolme virkeänä. Sydän iloitsee vieläkin Markuksen puhuttelevasta saarnasta. Hänen tekstinsä oli 2 Kun. 5: 1-15. Markus näytti, kuinka tärkeäksi nousivat pienten Jumalan palvelijoiden viestit tässä Naemanin parantumisessa. Hän rohkaisi meitäkin, pieniä Jeesuksen todistajia, olemaan uskollisia ja kertomaan sitä lähimmäisillemme, mitä Jumala meille antaa. Kiitos, Isä, että minäkin saan nousta aamuisin kasvojesi eteen, uskossa kuulemaan, mitä Sinä minulle annat!

Martti Luther kehottaa meitä riippumaan Sanassa, ja uskomaan siihen, niinkuin se on kirjoitettu. Se on meidän jokapäiväinen leipämme. Ole siunattu, rakas Lähimmäiseni, pieni Jeesuksen todistaja! Nautitaan mannaa maanantaina:

Joh. 14:8
Herra, näytä meille Isä, niin tyydymme. Tämä kuulostaa perin tyhmältä.
Filippus ei ota tyytyäkseen uskoon, vaan tahtoo olla varma asiasta,
tahtoo tuntea ja nähdä. Hän arvelee, että Isän näkeminen on varmempaa
kuin paljaan sanan uskominen. Hiukan muita älykkäämpänä hän tuo esiin
tuon syvällisen kysymyksen, joka on kaikkina aikoina askarruttanut
viisaimpia ihmisiä: Kuka Jumala on ja miten hänet voidaan löytää ja
tuntea? Filippus sanoo: Herra, näytä meille Isä, niin tyydymme. On kuin
hän sanoisi: Sinä tosin puhut Isästä ja hänen tuntemisestaan. Minä en
ole kuitenkaan ikinä nähnyt häntä enkä osaa muuta sen rakkaampaa toivoa
kuin kerran saada nähdä hänet ylhäällä enkelien parissa. Tahdomme uskoa,
jos annat meille vielä tämän merkin.

Filippus ei tyydy sanaan, vaan uskaltaa tutkia Isää muulla tavoin kuin
sanan kautta. Kun järki ei voi uskoa, se tahtoo päästä varmuuteen muita
teitä. Tämä kysymys merkitsee siis sitä, ettei omatunto voi päästä
varmuuteen minkään muun kuin uskon kautta. Meidän on siis riiputtava
vain sanassa odottamatta mitään merkkejä.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 24.8.2015, rakkaudella Mummi.