Luotammeko Jumalaan?

Rakas Lähimmäiseni, kirpeä syysaamu on vastassani ulko-ovella, vaikka säätieteilijät ovat ennustaneet hellettä. Mittarissa on 5 astetta lämmintä. No aurinkohan voi nostaa lämmön kuinka korkealle tahansa,  mutta me voimme rukoilla, että Herra antaisi vilvoittavan tuulen! Apu tulee Herralta!

Katson raamattusanakirjasta sanaa helle ja minulle avautuu Rakas Pietarin kirje: "Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan. Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä rakkaus peittää syntien paljouden. Olkaa vieraanvaraisia toinnen toistanne kohtaan, nurkumatta. Palvelkaa toisianne kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti.

Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te  myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan henki lepää teidän päällänne." 1 Pietari 4: 5-14.

Kuka on meidän voimamme ja apumme? Hän on kolmiyhteinen Jumala! Minunkin, neljäkymmentä vuotta Jeesuksen tunteneena pitäisi se tietää, mutta sana helle, saa jo minut pelkäämään, koska sydämeni kärsin kuumuudesta.

Isä, anna minulle anteeksi! Sanoohan Job, että, jos otamme vastaan Jumalalta hyviä lahjoja, meidän on kestettävä kaikkinaista hellettäkin Hänen läsnäolossaan. Anna meillekin Jobin mieli, kiittää joka tilassa! Sinä, Isä, pidät meistä huolen. Kun voimamme loppuvat, Sinä otat luoksesi taivaaseen! Kiitos Isä! Aamen.

Tänä aamuna, 18.8.2015, rakkaudella Mummi.